Tuusulassa viilataan lähes joka vuosi kuntastrategian sanamuotoja, niitä jotka tulevat talousarviokirjan alkusivuille. Meillä on visioita, kriittisiä menestystekijöitä ja mittareita.
Hyvän kunnan tunnusmerkkejä on monia, joista mielestäni kaksi on ylitse muiden:
Toimivat peruspalvelut ja kestävällä pohjalla oleva kuntatalous.
Tuusulaa on pidetty palveluiltaan monia naapureita parempana, meillä on lakisääteisten lisäksi paljon muita tarpeellisia palveluita ja kuntalisiä. Pari valtuustokautta sitten puhuttiin innolla ennaltaehkäiseviin palveluihin satsaamisesta. Kovin paljon uutta ei saatu aikaan, kun jo huomattiin, että eihän meillä ole rahaa.
Rykmentinpuiston alkuhuumassa haaveiltiin mittavasta joukosta uusia veronmaksajia. Vetonaulana pidettiin hyviä palveluita ja alhaista veroprosenttia. Hyrylän alueelle alkoi tulla kauppoja ikään kuin varaaman paikkansa tulevaa asiakasvirtaa odottaen. Rykmentinpuiston kaava viivästyy edelleen, eikä muutenkaan ole tontteja, joilla houkutella uusia asukkaita, koska valitukset viivästyttävät kaavaa kuin kaavaa.
Asukasmäärän kasvu on pysähtynyt ja moni kauppa siirtyy muualle. Naapurikunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan turvatakseen palvelunsa, mutta odottaako Tuusula vielä ihmettä? Nyt ollaan karun totuuden edessä: vain lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa ilman velanottoa, jos veroprosenttia nostetaan 0,5 prosenttiyksikköä.
Kunnallisveron korottaminen 1 prosenttiyksiköllä on siis välttämätön. Kun me haluamme jättää tuleville polville puhtaan ympäristön ja hyvät elinolot, niin emmehän jätä suuria velkojammekaan lastenlastemme maksettavaksi!
Nyt ovat viranhaltijat epätoivoisesti etsineet säästökohteita, jotta kunnanhallituksen äänestyspäätöksellä antamaan raamiin mahduttaisiin. Leikkauslistoista on kuultu kunnanhallituksessa ja niistä on luettu lehdistä. Lähes kaikki leikkausehdotukset ovat sellaisia, jotka kostautuvat myöhemmin. Korjaavat toimenpiteet voivat maksaa monta kertaa enemmän kuin nyt saatava säästö. Maksatammeko nämäkin säästöt tulevilla veronmaksajilla?
Tuusulalla on tulossa välttämättömiä suuria investointeja, kuten Hyrylän terveyskeskus ja vanhuspalvelukohteet. Jos tonttien myynnistä ei saada rahaa, ne joudutaan tekemään kokonaan velkarahalla. Vai pistetäänkö nämäkin hankkeet jäihin taantuvassa kunnassa?
Kunnan palveluita pitää jatkuvasti kehittää tehokkaammiksi ja taloudellisemmiksi, se on selvää. Todellisia säästöjä ei synny irtisanomisilla, sillä kuntapalvelut on joka tapauksessa tuotettava, eli hankittava ostopalveluina. Sitä paitsi eläkkeelle lähtee lähivuosina niin paljon väkeä, että kohta on pula työntekijöistä. Harkituilla uudelleen järjestelyillä saadaan työvoimaa kohdennettua tekemään oikeita asioita oikeissa paikoissa.
Ritva Hyypijev
kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen