Eduskunta keskusteli 8.2. 2011 Tuloerojen kasvusta ja verotuksen rakenteesta opposition välikysymyksen perusteella.
Välikysymys VK 5/2010 vp
Tuusulalainen kansanedustaja Merja Kuusisto keskittyi puheenvuorossaan tulo- ja terveyseroihin, oikeudenmukaiseen verotukseen ja julkisten palveluiden merkitykseen tasa-arvon tuottajana.
Lue koko puheenvuoro tästä:
Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit olemme esittäneet vuoden 2011 vaihtoehtobudjetissamme 800 miljoonan euron lisäystä, jotta voisimme ehkäistä sosiaalista eriarvoisuutta ja tukea kasvua ja työllisyyttä. Me olisimme myös kasvattaneet verotuloja yli 1,3 miljardilla eurolla vahvistamalla veropohjaa ja lisäämällä verotuksen progressiota.
Meidän vaihtoehtobudjetissamme tulot ja menot olivat tasapainossa ja oikein kohdistettuja. Vaihtoehtobudjettimme oli näin ollen selvästi ylijäämäinen hallituksen budjettiin verrattuna. Meidän vaihtoehtobudjetissamme esitimme valtionvelkaa otettavaksi vajaat 500 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen esityksessä.
Viime vuosina tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet hälyttävällä tavalla, rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Niillä, joilla on vakituinen työ, tulot ovat kasvaneet, ja vauraimmat ovat hyödyntäneet myös mahdollisuuttaan muuttaa osan työtuloistaan kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi. Käytäntö ei ole oikeudenmukainen palkansaajan näkökulmasta.
Viime vuosien kehityksen häviäjiä ovat olleet pätkätyöläiset, työttömät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Erilaisten etuuksien taso on jäänyt jälkeen niin palkoista kuin elinkustannuksista. Toimeentulotuella ei nykyisin tule toimeen. Monet lapsiperheet, yksinhuoltajat, sairaat, työttömät ja eläkeläiset elävät virallisen köyhyysrajan alapuolella. Esimerkiksi yhden vanhemman perheitä on noin 20 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Heistä noin neljäsosa joutuu turvautumaan kuntien toimeentulotukeen.
Suuri syy yksinhuoltajaperheiden pienituloisuuteen on työttömyys. Monet yksinhuoltajat työskentelevät palvelu- ja hoitoalalla, missä tehdään töitä myös illalla, yöllä ja viikonloppuisin. Yksinhuoltajille työn vastaanottaminen tai opiskelu on mahdotonta, jollei lasten hoitoa saa järjestettyä. Ilta- ja yöhoitoa on oltava myös alakouluikäisille lapsille, ja sen lisäksi tarvitaan kotipalveluita myös lapsiperheille.
EU-kriteerien mukaan maassamme on 900 000 köyhää tai syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä. Huolestuttavinta on, että köyhyydestä uhkaa tulla pysyvää ja periytyvää. Siksi sen syihin ja torjuntaan on puututtava tehokkaasti.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti samaan aikaan tuloerojen kanssa myös väestön terveyserot ovat kasvaneet. Pienituloisille julkisen terveydenhoidon maksut alkavat olla hoidon saannin este. Terveyserojen kasvu kertoo myös siitä, että rahalla saa parempia ja enemmän palveluita. Tasa-arvoisiin terveyspalveluihin pyrkivä julkinen perusterveydenhuolto ei tällä hetkellä pysty toimimaan niin hyvin kuin sen pitäisi. Julkisen perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen rahoituksen turvaaminen ei todellakaan ole ollut tämän hallituksen asialistalla kovin korkealla, ja se näkyy käytännössä.
Myös taloudellisen yhteistyön järjestö OECD on varoittanut Suomea eriarvoisuuden kasvusta. Tuloerot ja kasvava eriarvoisuus ovat uhka suomalaiselle hyvinvointimallille. Meidän alkaa olla aika vaikea puhua hyvinvointiyhteiskunnasta, jos suunnilleen kuudennes sen asukkaista elää hyvin niukasti eikä pysty esimerkiksi hoitamaan terveyttään tarvittavalla tavalla.
Arvoisa puhemies! Jos verotusta ei korjata oikeudenmukaiseksi, tuloerojen kasvu jatkuu. Progressiivinen verotus ja esimerkiksi pääomatulojen verotuksen kiristäminen ovat perusteltuja, koska niiden avulla tasataan tuloeroja. Verotuksen avulla rahoitetaan julkisia palveluita. Laadukkaat julkiset palvelut ovat keskeinen osa pohjoismaista hyvinvointimallia, ja ne lisäävät ihmisten välistä tasa-arvoa. Kansalaiset arvostavat julkisia palveluita ja suuri osa suomalaisista on valmis maksamaan veroja palvelujen rahoittamiseksi, kunhan he kokevat verotuksen oikeudenmukaiseksi.
Oikeudenmukaisuutta on useimmista ihmisistä se, että veroja maksetaan veronmaksukyvyn mukaan. Oikeudenmukaisuuden tunne kärsii siitä, jos järjestelmässä on liikaa vapaamatkustajia esimerkiksi harmaan talouden muodossa. Yleistä oikeustajua vastaan sotii myös se, että paikkakunnan varakkaimmat eivät maksa edes kunnallisveroa, kun saavat tulonsa pääomatuloina.
Tällä hetkellä esimerkiksi peruspäivärahalla oleva työtön henkilö saa korvausta 25 euroa 74 senttiä päivässä. Se on kuukaudessa 553,41 ja vuodessa vähän yli 6 000. Tämän tulon keskimääräinen veroaste vuonna 2011 on 17,5 prosenttia. Vastaavan suuruisen palkkatulon veroaste olisi 7,5 prosenttia. Myös sairaus- ja vanhempainpäivärahaa verotetaan samalla tavalla kuin työttömyyspäivärahoja. Palkkatuloa verotetaan päivärahatuloa kevyemmin nimenomaan matalimmilla tulotasoilla. Ero on korkeimmillaan 10 prosenttiyksikköä.
Arvoisa puhemies! Kansan kahtiajaon ehkäisemiseksi tarvitsemme nyt vero- ja sosiaalipoliittisia toimia. Pääomatulojen verotusta on muutettava, perusturvaa on parannettava ja esimerkiksi kunnallisverotuksen perusvähennystä korotettava. Samaan aikaan on huolehdittava työllisyydestä ja työelämän kehittämisestä niin, että mahdollisimman moni voisi elättää itsensä omalla työllään. (Puhemies: Aika!) Tärkeää on myös huolehtia julkisten palveluiden kehittämisestä ja saatavuudesta niin, että tulotasosta riippumatta jokainen meistä saa elämänsä eri vaiheissa hyviä ja laadukkaita palveluita, muun muassa varhaiskasvatusta, koulutusta, terveydenhoitoa sekä hoivaa ja turvaa vanhuuden päivinä.