Merja Kuusisto: Kuntoutukseen pääsyä helpotettava

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

Kansanedustaja Merja Kuusisto on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kuntoutukseen pääsyn helpottamisesta ja yli 65-vuotiaiden oikeudesta kuntoutukseen.

KK 1209/2010 vp – Merja Kuusisto /sd

Kuntoutukseen pääsyn helpottaminen

Eduskunnan puhemiehelle Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kyselyn mukaan alan järjestöistä yli puolet arvioi, että harkinnanvaraista Kelan kuntoutusta on nyt vaikeampi saada kuin viisi vuotta sitten. Lähes puolet järjestöistä kokee, että jopa vaikeavammaisten pääsy kuntoutukseen on hankaloitunut.

Kelan kuntoutustilastot vuosilta 2004-2009 kertovat, että vuonna 2004 hakijoista 15,6 % sai hylkäävän päätöksen. Vuonna 2009 hylättiin jo 19,8 % hakemuksista, vaikka samaan aikaan hakemusten määrä on pudonnut yli 9 000:lla.

Vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen hakemuksista hylättiin vuonna 2009 25,7 %, vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen hakemuksista 15,5 % ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemuksista 22,7 %.

Erityisen hankalassa asemassa ovat yli 65-vuotiaat vamman tai sairauden vuoksi kuntoutusta tarvitsevat. Heidän kuntoutuksensa on pääasiassa kuntien vastuulla. Monet kunnat osoittavat tiukassa taloustilanteessa hyvin vähän rahaa iäkkäiden ihmisten kuntoutukseen, ja ikäihmiset ovat kuntoutuspalvelujen saannin osalta eriarvoisessa asemassa.

Nyt monet ihmiset jäävät ilman kuntoutusta, kun tarkastellaan vain kuntoutuksen kustannuksia ja tavoitellaan lyhytnäköisiä säästöjä. Samaan aikaan pidetään yleisesti hyväksyttävänä tavoitteena työurien pidentämistä ja halutaan tukea ikääntyneiden mahdollisuutta pysyä omatoimisina mahdollisimman pitkään.

Oikea-aikainen ja riittävä kuntoutus antaa työikäisille mahdollisuuden jatkaa työelämässä tai palata työelämään. Myös iäkkäiden ihmisten kuntoutus kannattaa. Yksi lisävuosi kotona omatoimisena säästää yhteiskunnalle kymmeniätuhansia euroa.

Jotta kuntoutukseen saadaan lisää varoja, pitäisi löytää uusia tapoja arvioida kuntoutuksen vaikuttavuutta ja kuntoutuksesta tulevia inhimillisiä ja taloudellisia hyötyjä. Näin pystyttäisiin aidosti toteamaan kuntoutuksen tuomat hyödyt ja säästöt ja perustelemaan kuntoutustoiminnan kannattavuutta ja tuottavuutta. Sitä kautta löytyisi myös perusteet lisätä kuntoutuksen rahoitusta huomattavasti.

Rahaa ja säästöjä tärkeämpiä ovat kuitenkin ihmisten hyvinvointi ja elämänlaatu, joita kuntoutuksella voidaan merkittävästi parantaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus kuntoutustoiminnan rahoituksen takaamiseksi kehittää tapoja arvioida kuntoutuksen vaikuttavuutta ja kuntoutuksesta tulevia inhimillisiä ja taloudellisia hyötyjä,

miten hallitus aikoo toimia, että kuntoutustoiminnan avulla voidaan tukea tavoitteita työurien pidentämisestä ja ikäihmisten omatoimisesta asumisesta ja

miten hallitus aikoo turvata yli 65-vuotiaiden tasapuoliset mahdollisuudet saada kuntoutusta?

Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2011

Merja Kuusisto /sd