TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Kunnallisjärjestö

TUUSULAN SOS. DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ RY
TOIMINTASUUNNITELMA 2015
Toiminnan painopistealueet

Vuosi 2015 tulee olemaan taloudellisesti tiukka niin valtakunnallisesti kuin kuntien ta-loudessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen, SOTE:n, toimintamalli on kuntapalveluiden kannalta vuoden 2015 merkittävin ja odotetuin asia.
Kuntaliitosselvitysten ja vielä tehtävien jatkoselvitysten pohjalta käydään neuvotteluja, odotetaan esityksiä ja valmistaudutaan mahdollisiin neuvoa-antaviin kansanäänestyk-siin.
Metropolialueen hallinnon ja yhteistyön järjestäminen on keskeinen Tuusulan ja mui-den KUUMA–kuntien edunvalvontakohde.

Huhtikuussa 2015 järjestettävät eduskuntavaalit ovat demareille äärimmäisen tärkeät. Gallupit ovat näyttäneet huolestuttavan alhaisia kannatuslukuja kesän aikana. Kanna-tusluvut ovat syksyn aikana kääntyneet nousuun, ja viimeisimmissä gallupeissa demarit ovat ohittaneet perussuomalaiset.. Vaalityötä on tehtävä kaikin voimin, ja tekoja ja ta-voitteita on tuotava esiin hyvin harkitulla kampanjalla.

Kunnallisjärjestön, perusyhdistysten ja aktiivien poliittinen toiminta ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa ovat entistäkin tärkeämpää.
Kunnallispolitiikka

Kunnallispolitiikassa demarit harjoittavat johdonmukaista, vastuullista ja uskottavaa toimintaa. Vaikeassa taloustilanteessa toimitaan sen puolesta, että kuntalaiset saavat riittävät peruspalvelut lähipalveluina, ja ettei lyhytnäköisillä säästöpäätöksillä kohtuut-tomasti vaikeuteta kuntalaisten elämää, eikä tehdä toimenpiteitä, jotka aiheuttavat lisä-kustannuksia tulevaisuudessa.

Kunnan väestönkasvu on pysähtynyt paljolti syystä, ettei uusia asuntotontteja ole saatu kaavoitettua ja myyntiin suunnitellulla tavalla. Myös tiukka rahoitustilanne vaikuttaa investointeihin.
Vuonna 2015 on omakoti- ja työpaikkatontteja tulossa myyntiin vähän, joten kaivattu-ja maanmyyntituloja ei myöskään kerry.

Kunnan on kaavoitettava riittävä määrä tontteja, joita voidaan ottaa myyntiin vuosit-tain tarpeen mukaan. Omakotitontteja ja myös kerrostalotontteja on oltava saatavissa kunnan kaikkien keskusten tuntumassa ja tonttien hinta on pidettävä kohtuullisena.

Asuntotuotanto on pidettävä monipuolisena, jotta väestörakenne ei vääristy. Asunto-tuotannossa on huomioitava riittävä vuokra-asuntojen määrä. Sosialidemokraattien on pidettävä kiinni aluekohtaisista vuokra-asuntojen toteuttamistavoitteista. Pieniä vuok-ra-asuntoja tarvitaan erityisesti itsenäistyville nuorille.

Jokelan ja Kellokosken kuntakeskusten sekä Riihikallion tasapuolinen kehittäminen on tärkeää niin asumisen kuin työpaikkojen ja palvelutuotannon kannalta.

Alueellisista palveluista on voimakkaasti noussut esille kyläkoulujen ja Kellokosken lu-kion säilyttäminen. Koulujen lakkauttaminen säästötoimena, ei varsinkaan nykyisessä kuntaliitosselvitystilanteessa, ei ole yksiselitteinen asia. On tarkkaan selvitettävä talou-delliset vaikutukset koko kuntaan, kuten tyhjiksi jäävistä kiinteistöistä aiheutuvat kus-tannukset, ja tulevaisuuden kasvavan Tuusulan kouluinvestointikustannukset, ja ennen kaikkea lasten ja perheiden tarpeet.
Myös terveyspalveluiden saatavuus, mukaan lukien esitys Jokelan ja Kellokosken ter-veysasemien pitkistä kesäsuluista, on aiheuttanut vakavaa huolestumista.

Palvelutuotannon runkona tulee olla kunnan tuottamat peruspalvelut. Yksityiset palve-luntuottajat voivat täydentää ja tuottaa lisä- ja erityispalveluja. Erityisesti ikäihmisten palveluasumiseen ja hoivapaikkojen lisäämiseen on panostettava lähivuosina.
Riihikallion palvelukeskushanke on merkittävä.
Kunnan omaa palvelutuotantoa tulee kehittää tehokkaammiksi ja taloudellisemmiksi.

Kuntien yhteishankkeita kehitetään entistä tiiviimmin, samoin palveluita yli kuntarajo-jen.
Enintään 8 kunnan kuntaliitosselvitys on tehty ja jatkoselvityksiä tehdään 7 kunnan toimesta, kun Nurmijärvi irtautui selvityksestä.
Yhteistyötä ja edunvalvontaa tehdään myös muiden kuin KUUMA- kuntien kanssa. Metropolialueen hallinnon järjestämisestä on selvityksiä tehty ja ehdotuksessa esitetään Tuusulan eteläosan liittämistä metropolikaupunkiin.

Joukkoliikenteen, erityisesti poikittaisliikenteen, kehittäminen on haaste Tuusulalle.
HSL:ään liittyminen on todettu tässä vaiheessa kalliiksi, joten muita vaihtoehtoja on selvitettävä.
Sampo-liikennettä korvaava liikenne vaatii edelleen hiomista. Esiin on erityisesti nous-sut syöttöliikenne Hyrylästä Keravan asemalle.

Koskenmäen kiertoliittymän parantaminen on toteutettava viivytyksettä. Sekä Vaunu-kankaan että Nummenväylän liittymät tarvitsevat myös pikaista parannusta, samoin kuin Lahelan liikenneyhteydet.
Itäisen ohitustien jatko ja Mahlamäentien risteyksen parantaminen ovat tärkeitä.
Raideliikenneyhteys Etelä-Tuusulan kautta on jo saatu alustaviin suunnitelmiin, mutta on epäselvää miten se tulee palvelemaan Tuusulaa.

Etelä-Tuusulaan tulee tehdä liikenteen kokonaissuunnitelma. Suunnitelman teko ei kui-tenkaan saa viivästyttää kiireellisiä hankkeita, kuten Koskenmäen liikenneympyrän pa-rantamista.

Ympäristöhankkeista ovat keskuspuisto Rykmentinpuiston alueelle ja Anttilan ranta-alueen saaminen kuntalaisten yhteiseen virkistyskäyttöön. Kellokosken Ruukin alueen
saastuneiden maiden puhdistamista on kiirehdittävä. Vesistöjen kunnostamista ja haja-asutusalueiden vesihuollon toteuttamista on jatkettava edelleen.

Kellokoskella HUS:ilta ostettujen maiden käyttöä aletaan suunnitella. Kokoontumisti-loja kaivataan kipeästi, ja Kellokoski -talo pitää saada suunnitteluun.
Roinilan päiväkotihanke on käynnissä ja sillä korvataan Kellokosken vanhat päiväkoti-tilat ja katetaan päivähoidon lisätarvetta.

Jokelan sosiaali- ja terveysaseman rakentaminen tai vaihtoehtoisesti yhteistyö esim. Järvenpään kanssa ovat odottamassa SOTE-ratkaisua. Jokelan asukasluku on kasva-massa mm. isolla Peltokaaren asuntoalueella. Jokelan huonokuntoinen päiväkoti on
korvattava uudella rakennuksella.
Kunnallisjärjestön rooli

Kunnallisjärjestö toimii roolinsa mukaan sosialidemokraattisen kunnallispolitiikan ko-koajana ja suuntaajana laajemmissa linjakysymyksissä. Kunnallisjärjestön tulee myös esiintyä entistä enemmän Tuusulan sos.dem. yhdistysten yhteisten asioiden esille tuo-jana julkisuudessa.
Järjestötoimintaa kehitetään puolueväen, kunnallisten luottamushenkilöiden ja kunta-laisten suoraa vuoropuhelua lisäämällä, esim. teemapalaverien ja asukasiltojen muodos-sa. Ajankohtaisista asioista järjestetään kuntalaistilaisuuksia, joissa on mahdollisuus kuntalaisten kuulemiseen ja aitoon vuorovaikutukseen. Mielipidekyselyt ja mahdolli-suudet ilmoittautua paikallisyhdistysten postituslistalle lisäävät vuorovaikutusta sekä edistävät puolueen kannattajien ja jäsenmäärän kasvua.
Mahdollisuudet käyttää hyväksi paikallislehtiä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään.
Valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön yhteistyötä kehitetään.

Tiedotus

Kunnallisjärjestön päätöksistä, tapahtumista ja kannanotoista tiedotetaan näkyvästi paikallislehtien palstoilla ja internetissä Tuusulan Demareiden kotisivuilla.
Kokouskutsut lähetetään sähköpostina tai postitse.
Sähköpostin käyttöä lisätään ja sillä nopeutetaan tiedottamista. Sitä voidaan käyttää myös jäsenistön ja aktiivien keskustelufoorumina.

Kunnallisjärjestö osallistuu lehden julkaisemiseen yhdessä Tuusulan Demarit ry:n kans-sa. Lehden tekeminen, painatus ja jakelu toteutetaan edullisimmaksi katsottavalla ta-valla. Ilmoitushankintaa lehteen on tehostettava, jotta kustannuksia saadaan pienem-miksi. Lehti julkaistaan ainakin eduskuntavaalien alla.

Ay-toiminta

Kunnallistoimikunnan eräänä tehtävänä on toimia yhteydenpitäjänä ay-liikkeeseen, mm. SAK:n Keski-Uudenmaan Paikallisjärjestöön ja muihin paikallisiin ay-järjestöihin.

Vappu

Perinteiseen tapaan käydään vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudoilla muiden Keski-Uudenmaan vasemmistojärjestöjen kanssa. Jäsenistöä kannustetaan osallistu-maan perusjärjestöjen omiin vappujuhliin.

Edustajisto ja kunnallistoimikunta

Kunnallisjärjestön edustajiston toimikausi on kaksi vuotta, joten edustajiston syysko-kouksessa 2013 valitut edustajisto ja kunnallistoimikunta jatkavat vuonna 2015.
Kunnallisjärjestön edustajiston edustajaperusteena on yksi edustaja jokaista alkavaa 15 äänioikeutettua jäsentä kohden, ja kunnallistoimikuntaan yksi edustaja jokaista alkavaa 30 äänioikeutettua jäsentä kohden. Edustajaperuste on määräytynyt 30.6.2013 tilan-teen mukaan.
Edustajisto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin kaksi kertaa vuodessa (kevät- ja syyskokous), sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin. Kunnallistoimikunta kokoon-tuu tarvittaessa.
Yhteistyötä naapurikuntien kunnallisjärjestöjen kanssa tehdään aktiivisesti.

Talous

Vuonna 2015 pidetään eduskuntavaalit. Tuusulan demareiden oman ehdokkaan Merja Kuusiston vaalityötä tehdään kaikin käytettävissä olevin voimavaroin.

Kuntaliitoksesta mahdollisesti käytävään neuvoa-antavaan kansanäänestykseen liitty-vien keskustelutilaisuuksien ym. kustannuksiin varaudutaan.

Luottamushenkilömaksuja käytetään eduskuntavaalityöhön sekä rahastoidaan tulevia kunnallisvaaleja varten.
Kunnallisista luottamushenkilöpalkkioista peritään 20 % kunnallisjärjestölle, joka tilit-tää 40 % tästä summasta perusjärjestöille rahastoitavaksi vaalityöhön.

Lopuksi

Vuosi 2015 tulee olemaan sekä poliittisesti että kunnan talouden kannalta hyvin vaati-va ja haasteellinen.
Kuntapolitiikassa tarvitaan rakentavaa yhteistyötä kaikkien valtuustoryhmien ja kun-nanhallitusryhmien kesken, samoin myös lautakuntatyöskentelyssä, jotta saadaan tur-vattua kuntalaisille tarpeelliset palvelut. Ja vältytään työntekijöiden laajamittaisilta ir-tisanomisilta.