DEMARIEN VOITTO TUUSULAN TURVA & kunnanhallituksen § 288, 6.8.2012

Etusivu,Kunnallisjärjestö,Vaalit

Tuusulassa valtaa on käyttänyt ennen kaikkea viime vaaleissa suurvoiton 16 valtuutetulla napannut Kokoomus. Kokoomuksen tukijoina ovat olleet erityisesti keskiryhmät, mutta myös Tupu on ajoittain yrittänyt oikealta ohi. Kunnanhallituksessa Kokoomus (4 edustajaa) ja Keskusta (2) ovat muodostaneet enemmistön. Käytännössä he ovat tällä enemmistöllään jyränneet läpi kaikki vähänkin merkittävämmät päätökset.

 Nyt sitten ihmetellään Tuusulan talouden raunioilla. Sosiaali- ja terveystoimi on alibudjetoitu miljoonilla euroilla vuodesta toiseen kaikista demarien varoitteluista ja budjettivaltuustojen äänestyksistä huolimatta. Viimeisimmän osavuosikatsauksen mukaan toimialan budjetti jää alijäämäiseksi n. 6 miljoonaa euroa ja koko kunnan alijäämä liikkuu 7-8 miljoonan paikkeilla.

 Elokuussa annettiin budjettivalmisteluohje toimialoille. Kunnanhallitus päätti enemmistöllään, että lähtökohtana on puolen prosenttiyksikön korotus, vaikka kunnanjohtaja oli esittänyt yhden prosenttiyksikön veronkorotusta, jotta järjettömiin leikkauksiin ei jouduttaisi. Vain sosialidemokraatit tukivat kunnanjohtajan esitystä. Kokoomus ja keskusta äänestivät leikkausten puolesta. Tupun kaksi edustajaa äänestivät tyhjää tässä kuntapalvelujen kannalta tärkeimmässä asiassa.

 Kunnanhallituksen päätöksen vuoksi toimialojen virkamiehet ovat nyt pari kuukautta etsineet leikattavaa. Listalla ovat muun muassa omaishoidontuet ikäihmisten omaishoitajilta, kotihoidontuet lapsilta, Riihikallion kirjasto ja nuorisotalo… Seuraavassa vaiheessa sitten lautakunnat totesivat leikkausesitykset mahdottomiksi. Virkamiehillä teetettiin siis turhaa työtä.

 Ei henkilöstövähennyksille!

 Tuusulan taloutta on vuosia pidetty tiukalla. Järkevää leikattavaa on vähän eikä ylimääräistä henkilöstöä todellakaan ole. Silti veronkorotuksen puolittajat ja Tupu ovat tuoneet esille myös henkilöstövähennykset säästökeinona. Me sosialidemokraatit emme hyväksy henkilöstön irtisanomisia!

 Yhtälö, jossa Kuuma-kuntien pienimmällä veroprosentilla tarjotaan naapureita paremmat palvelut, ei onnistu enää muuttotappiokunnaksi muuttuneelta Tuusulalta.

 Kaavoitus on puuroutunut valituksiin, eikä kunta pysty tarjoamaan Etelä-Tuusulasta kuin muutamia asuin ja työpaikkatontteja. Kokoomus- ja keskiryhmätaustaiset valittajat ovat onnistuneet muuttamaan Tuusulan terveen kasvun muuttotappioksi. Maanmyyntitulot ja uusien asukkaiden verotulot jäävät saamatta. Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, heidän tulonsa ja siten myös veronsa pienenevät. Tarvitsisimme uusia täydestä palkasta kunnallisveroja maksavia kuntalaisia 140 – 170 lisää joka vuosi. Silloin verotuloja kertyisi riittävästi.

 Kokoomuksella on ollut iso tiimi pelaajia, kun luottamushenkilöiden lisäksi virkamiehistökin on lähes poikkeuksetta samaan puolueeseen enemmän tai vähemmän sitoutunutta. Tulokset ovat kaikkien nähtävillä eivätkä vakuuta! Seitsemän Kokoomuksen istuvaa valtuutettua jättää vapaaehtoisesti paikkansa. Tässä joukossa on kaikki viime vaalien ääniharavat ja talousasioissa profiloituneet.

 skiryhmissä taas vaaliliittokuviot ovat menneet uusiksi. Viime vaalien työnjako, jossa Keskusta keräsi äänet ja kristilliset valtuustopaikat, ei tainnut tyydyttää Keskustan toimijoita. Nyt Keskusta solmi vaaliliiton vain RKP:n kanssa ja kristilliset ovat omillaan.

 Tupun vaalityötä ei ainakaan helpota yhteisen linjan puuttuminen ja viimeaikojen kömmähdykset tyhjää äänestämisineen. Perussuomalaisilta taas odotetaan lievästi sanoen aktiivisempaa otetta luottamustehtävien hoitamiseen.

 Demarit tarjoavat työtä, työtä ja työtä.

 Taloudenpidon tulee perustua realistiseen budjetointiin. Nyt tarvitaan prosenttiyksikön veronkorotus. Samalla on saatava kuntakehitys liikkeelle, jottei korotuksia jouduta pohtimaan joka vuosi. Työpaikkatonttien tarjonta on saatava järkevälle tasolle, jotta 100 prosentin työpaikkaomavaraisuustavoitteeseen ylletään päätetyssä viidessätoista vuodessa. Rykmentinpuiston tiiviimmän rakentamisen ohella on oltava tarjolla omakotitontteja kunnan kaikista keskuksista.

 Etelä-Tuusulassa kunta on kyennyt hankkimaan kuluneella valtuustokaudella lähes koko Hämeentien ja Lahelantien välisen alueen. Kunhan alueen tiejärjestelyt saadaan järkevällä tavalla hoidettua, tältä alueelta kunta voi myydä tontteja tarvitsijoille ainakin vuosikymmenen.

Kuntatalous on yksinkertaista

 Kuntatalous on lopulta aika yksinkertaista. Tulojen tulee olla menojen tasalla, muutoin velkaannutaan jatkuvasti ja lainoista vastaa ennen kaikkea seuraavat sukupolvet.

 Monasti kuulee, että tänne ei saa päästää uusia kuntalaisia, mutta kuntatalous perustuu lähes kokonaan palkansaajien maksamiin kunnallisveroihin. Eläkkeelle siirtyjän ansiot tippuvat 60 prosenttiin työssäoloaikaan verraten, samalla vähenevät maksettavat kunnallisverot alle puoleen työssäoloaikaan verraten. Jotta verotulot pysyvät samana tai kasvaisivat, on kuntaan saatava täydestä palkasta palkkaveroja maksavia muuttajia. Muuton tulee olla hallittua niin, että jo olemassa oleva koulu-, päiväkoti ym. verkko hyödynnetään optimaalisesti.

 Demarit ovat valmiita vastuuseen ja yhteistyöhön eri ryhmien kanssa, jotta saamme talouden linjan taas nousuun. Meillä on erinomainen kirjo kokeneita, asiantuntevia ja osaavia ehdokkaita. Kaikkiaan 66 ehdokkaan lista on Keski-Uudenmaan suurin. Uusia ehdokkaita on ennätysmäärä 29 eli n. 44% kaikista ehdokkaista. Alle kolmekymppisiä ehdokkaita on kahdeksan. Kymmenen nykyistä valtuutettua kahdestatoista on tarjolla jatkoon.

 Tuusulalainen äänestä tulevaisuuden puolesta! Äänestä sosialidemokraattia!

 Päivö Kuusisto, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen 1. vpj.

Ps. Koska on syntynyt epäselvyyttä siitä kuka mitenkin äänesti kunnan ensi vuoden budjetin veroprosenttipohjasta päätettäessä kunnanhallituksessa on alla koko pykälä tarkistetusta kokouspöytäkirjasta.

Tiivistys:

Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentin nosto nykyisestä 18,25 %:sta 19,25 %:iin.

Suoritetussa äänestyksessä kunnanjohtajan pohjaehdotusta kannattivat jäsenet Kuusisto(sd), Hyypijev(sd) ja Lehtonen(sd) ja Nymanin muutosesitystä jäsenet Heinänen(kok), Nyman(kesk.), Niemi(kesk.), Seppälä(kok.), Tammilehto(kok.) ja Kervinen(kok.).Reinikainen(Tupu) ja Rämö(Tupu) äänestivät tyhjää.

 Puheenjohtaja totesi hallituksen päättäneen äänin 6–3, 2 tyhjää hyväksyä Nymanin muutosesityksen.

 Pykälä kokonaisuudessaan § 270/288:

Khall § 270/18.6.2012       Vuoden 2013 arvion pohjana on valtiovarainministeriön esittämä arvio yleisen ansiotasoindeksin muutoksesta (2,6). Kunnan kokonaismenoista suurin osa (palvelujen ostot mukaan lukien) on henkilöstöön perustuvia menoja. Käyttötalousmenojen vuosikasvuksi esitetään kehyksessä 5,3 % vuodelle 2013 ja vastaavasti 4,0 % suunnittelukaudelle. Investointihankkeiden yhteissumman osalta lähtökohtana on 21 miljoonan euron vuositaso ensimmäisenä vuotena ja 19 miljoonan vuositaso kahtena seuraavana vuotena.

  Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentin nosto nykyisestä 18,25 %:sta 19,25 %:iin. Ansio- ja pääomatuloveroprosentin korotus 1 %:lla merkitsee noin 7,1 milj. euron lisäystä verotuloihin. Kuntaliiton ennusteen mukaan Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan ilman veroprosenttien korotusta vuonna 2013 noin 5,3 % vuoteen 2012 nähden. Hallitus on päättänyt, että vuoden 2013 loppuun asti jo päätettyä yhteisöveron jako-osuuden tuoton korotusta jatketaan vuosille 2014 ja 2015. Mikäli jako-osuuteen tehdään muutoksia ennen valtuuston talousarviokäsittelyä, huomioidaan muutokset talousarvioprosessissa.  Laskelmaan ei sisälly kiinteistöveroprosenttien korotusesitystä.

  Alla olevassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit.

                                                                                       Lain sallima vaihteluväli        Nykyinen vero-%

 Yleinen kiinteistövero                                  0,60‑1,35                               0,65

 Vakituinen asuinrakennus                            0,32‑0,75                               0,32

 Muu asuinrakennus                                      0,50‑1,00                               0,65

 Rakentamaton rakennuspaikka                    1,00‑3,00                               1,65

  Yleishyödyllinen yhteisö                             0,00‑1,00                               0,65

 Huhtikuussa 2012 saatujen valtion kehysriihipäätösten mukaan kuntien valtionosuuksia leikataan vuodelle 2013. Peruspalvelujen valtionosuutta leikataan 23 euroa/asukas. Opetuksen rahoituksen leikkaukset ratkeavat syksyllä 2012. Tästä johtuen kehyslaskelmassa valtionosuuksien arvioidaan laskevan vuoden 2012 talousarvioon nähden 0,1 milj. euroa. Valtionosuuksien määrä tarkentuu syksyllä 2012, mikä huomioidaan budjetointiprosessin aikana.

 ainojen korko-olettamana käytetään alkuvuosina 2 %. Korko-oletusta täsmennetään budjetointiprosessin yhteydessä. Kunnan rahoitus toteutetaan pääsääntöisesti lyhytaikaisilla lainoilla. Mikäli investointisuunnitelmissa tapahtuu ratkaisevia muutoksia, pitkäaikaisen rahoituksen tarve kasvaa.

 Lisätiedot: Susanna Taipale-Vuorinen, puh. 040 314 3060

                       Ehdotus

                      Kj                  Kunnanhallitus päättää

 

–                    käynnistää vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014–2015 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevien kehyslaskelmien pohjalta

 –                    hyväksyä vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014–2015 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

                       Päätös           Kunnanhallitus päätti

 –                    jättää asian pöydälle.

  Susanna Taipale-Vuorinen, Pirjo Vainio, Esa Ukkola, Jyrki Kaija ja Harri Lipasti olivat asiantuntijoina kokouksessa.

  Antti Seppälä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 21.00.

                                             __________

 Khall § 288/6.8.2012         Liite nro 288

                       Ehdotus

                      Kj                  Kunnanhallitus päättää

 

–                    käynnistää vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013–2015 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevien kehyslaskelmien pohjalta

 –                    hyväksyä vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013–2015 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

                                             —

 Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Ari Nyman Antti Seppälän, Sanna Kervisen ja Salla Heinäsen kannattamana esitti, että talousarvion 2013 suunnittelu käynnistetään siltä pohjalta, että ansiotuloveroprosentti on 18,75, toimintamenojen muutos +3,97 % ja tilikauden tulos 1,17 milj. euroa

Tuija Reinikainen Risto Rämön ja Päivö Kuusiston kannattamana teki seuraavan ponsiesityksen: ”Talousarvion valmistelussa omaishoidon tuki, veteraanien avustukset ja lastensuojelun määrärahat on arvioitava realistisesti eikä niitä saa heikentää nykyisestään.”

 Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti toimitettavaksi asian ratkaisemiseksi nimenhuutoäänestyksen. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan pohjaehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Nymanin muutosesitystä kannattavat äänestävät ”ei”.

 suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotusta kannattivat jäsenet Kuusisto, Hyypijev ja Lehtonen ja Nymanin muutosesitystä jäsenet Heinänen, Nyman, Niemi, Seppälä, Tammilehto ja Kervinen. Reinikainen ja Rämö äänestivät tyhjää.

 Puheenjohtaja totesi hallituksen päättäneen äänin 6–3, 2 tyhjää hyväksyä Nymanin muutosesityksen.

 Tämän jälkeen kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Reinikaisen tekemän ponsiesityksen.

                       Päätös           Kunnanhallitus päätti

 –                    käynnistää vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013–2015 taloussuunnitelman valmistelun siltä pohjalta, että ansiotuloveroprosentti on 18,75, toimintamenojen muutos +3,97 % ja tilikauden tulos 1,17 milj. euroa

 –                    hyväksyä vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014–2015 taloussuunnitelman laadintaohjeet

 –                    liittää päätökseen seuraavan ponnen: ”Talousarvion valmistelussa omaishoidon tuki, veteraanien avustukset ja lastensuojelun määrärahat on arvioitava realistisesti eikä niitä saa heikentää nykyisestään.”

 Päätöksen mukainen tuloslaskelma ja rahoituslaskelma ovat liitteenä.

 Susanna Taipale-Vuorinen ja Hannu Haukkasalo olivat asiantuntijoina kokouksessa.

 Kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 18.20–18.35.